Tämä saa minut hymyilemään jokaisella katselukerralla. Niin ihana, raikas, hauska ja paras. Olga ja Tuukka Temosen käsialaa Kantri- liitteelle.

En edes tiennyt, että tämmöisiä vähäalkoholisia viinejä löytyy marketeista, sillä aiemmin olen törmännyt vain alkoholittomiin. Kerran viisastuttuani aion suunnata samalle hyllylle uudestaankin. Juhannuksen piknikille kokeilen kuoharien lisäksi ainakin Saman tuotemerkin valkkaria, josta voisi saada mainion vähäalkoholisen, mutta herkullisen boolin. Ja luulenpa, että sään salliessa katan juhannusaaton herkut tänne samaan paikkaan, heinäseipäiden katveeseen.

Pian alkaa myös talon ulkomaalaus. Selitin Uulan värivelhoille moninaisin sanakääntein, minkälaista lämpimän keltamullan väriä haen (sitä ei löytynyt valmiista värikartasta) ja melkein pyllähdin istualleni ilosta, kun koemaalatessa purkista paljastui TÄYDELLINEN keltainen sävy ja ihana pellavaöljymaalin tuoksu. Paljon rapsutusta ja sen jälkeen paljon maalaamista siis tiedossa.

Lillun lapsekkaan onnellisessa olotilassa. Minulla on oma huone! Oma työhuone kotona ensimmäistä kertaa ikinä. Olen aina työskennellyt jonkun huoneen nurkassa ja kasaillut tavaravuoriani toisten jaloista ja levitellyt niitä ympäri taloa.

Kun muutimme tänne, päätimme tehdä peräkammarista yhteisen työhuoneen, kulmahuoneesta kirjasto/TV-huoneen ja isosta salista olohuoneen. Muusikkomieheni on soittanut ja treenannut kontrabassonsa kanssa pääosin olohuoneessa, sulkeutuen sinne välillä koko päiväksi ja ravannut sitten työhuoneessa työpöytänsä ääressä. Minä olen tehnyt milloin missäkin, työhuoneessa, keittiössä, kirjastossa ja olohuoneessa (ja kamat levällään kaikkialla). Kevään piristäminä saimme ensin aikaan mehevän riidan työskentelyolosuhteista ja reviireistä ja tulitauon aikana virisi ajatus omista reviireistä. Kaikilla kolmella lapsella on oma huone, mutta meillä jotka paitsi asumme täällä aina, myös osin työskentelemme kotona, ei ollut. Nyt on.

Yhden vaiherikkaan päivän aikana organisoimme, roudasimme ja järjestelimme kahdestaan, ja nyt kirjastosta on tullut musiikkihuone (sinne muutti piano, miehen työpöytä, kontrabasso, kaikki kitarat ja bassot ja vahvistimet). Mies asetteli onnellisen pedantisti nuottejaan ja kirjojaan. minimoi kalusteet ja kantoi matonkin ulos. Telkkari ja osa kirjoista (niitä on sadoittain) muutti olohuoneeseen ja minä sain koko peräkammarin ihan itselleni (no okei, saa tänne koko perhe tulla taiteilemaan). Rönsyän onnellisena hassujen tavaroideni kanssa ja saan luvan kanssa sulkeutua omaan kaaosmaailmaani ilman, että toinen hermostuu. Vanha nojatuoli palvelee neulomisnurkkauksena, ja koska nurkkaus on työhuoneessa, annan ehkä itselleni luvan neuloa myös työpäivän aikana (mikä on ollut vaikeaa, vaikka kyseessä olisi ollut työneule).Tuntuu uskomattomalta luksukselta, että minulla on kaksi työpöytää, toinen kirjoittamista ja toinen tekemistä varten. Enää ei tarvitse kaivaa printteriä maalien ja materiaalien alta, eikä raivata tilaa läppärille. Jee!

Viikonloppuna meillä juhlittiin. Kurulaan kerääntyi serkkuja, tätejä, setiä, mummeja, vaareja, ystäviä ja kummeja. Iloisen puheensorinan, kuulumisten vaihdon ja herkuttelun keskipisteeksi näyttää aina vaan muodostuvan keittiö. Meillä on iso talo ja iso keittiö, mutta on se vaan aina niin hassua että sohvat ammottavat tyhjyyttään olohuoneessa ja keittiössä kuhistaan.

Tällä kertaa tarjolla oli espanjalaista perunasalaattia, mozzarella-vuohenjuusto-tomaatti-yrttileipiä, suklaakakkua ja vaniljajäätelöä ja tietenkin paljon vahvaa kahvia kuumalla maidolla.

Tarvitaan: 1 pussi kuivattuja herneitä, iso kulho, runsaasti vettä liottamiseen. Iso kattila, vettä, 400g kalkkunajauhelihaa, 1 porkkana, 1 sipuli, suolaa, mustapippuria, hiukan garam masalaa.

Liota herneitä runsaassa vedessä yön yli. Seuraavana päivänä on sitten keiton keittämisen hetki: lisää isoon kattilaan ainakin kaksi litraa vettä, liotetut herneet, raastettu porkkana ja hienonnettu sipuli. Anna kiehua hiljalleen. Ruskista jauheliha paistinpannulla ja lisää keittoon. Lisää myös mausteet. Jatka keittämistä kaikessa rauhassa, kunnes keitto on sakeaa ja pehmeää. (Keittämiseen menee kolmekin tuntia, ja parempaa tulee miedolla lämmöllä, ajan kanssa.)Lautaselle voit lisätä mausteeksi sinappia.

Keitto toimii mainiosti myös kokonaan ilman lihaa!

Huomasin siis valmista villapaitaa sovittaessa, että hihoista tuli sittenkin liian lyhyet ja liian lyhyet hihat tarkoittavat auttamatta sitä, että paita jää käyttämättä. Siksi tökkäsin saman tien sukkapuikot hihansuuhun, nipsuttelin pikkusaksilla vanhan resorin irti ja neuloin tilalle uutta. No, tuo toinen on vielä tekemättä, mutta pianhan tuo käy. Yhtä pian ei kyllä suju kaikkien lankojen päätteleminen. Pitää ottaa oikein projektiksi, että tulee pian tehtyä ja saan raitapaidan käyttöön.