Kurulan tila käsittää vuonna 1937 valmistuneen n. 230m2 hirsitalon, suuren navetan, aitan, saunan ja 3,5 hehtaaria maata. 
Anu perheineen muutti Kurulaan toukokuussa 2012. Taloa ja tilaa remontoidaan kodiksi vanhaa kunnioittaen, hengittävillä materiaaleilla ja rennolla mielellä.
Kurulan eläimet:
Yatzie, eli Jatsi (s. 2006), on mustankirjava Irlannincobtamma, eli tinker (sk. 151cm).

Jatsi on utelias ja ystävällinen, avuille herkkä ja silloin tällöin tammamaisen dramaattinen. Nuori tamma opettelee koko ajan lisää asioita ja kerää lihaksia samoillen Anun kanssa metsissä ja hiekkateillä. Jatsi rakastaa erityisesti metsiä, pienten ojien ja kaatuneiden puiden yli hyppäämistä ja pitkiä laukkapätkiä. Anun kanssa Jatsi käyttää kuolaimettomia LG-briddle -suitsia, mutta lasten kanssa harjoittelee vielä tavallisilla nivelillä. Utelias tamma katselee välillä maisemia niin antaumuksella, että meinaa pudota ojaan tai kävellä seinää päin :)
Vimanski, eli Viima (s. 2002) on punarautias suomenhevosruuna (sk. 157cm).
Viima on muhkea ja rauhallinen, mutta tarvittaessa koivista löytyy varsinaista spurttitehoa. Luottoratsu, jonka selkään on turvallista laittaa ihan pienimmätkin. Myös Viima nauttii pitkistä maastoretkistä ja erityisesti metsässä samoilusta. Viimalla on käytössä pelkät kuolaimettomat LG-briddle -suitset, sillä toffeenletkeä ratsastettava toimii kuolaimettomilla jopa paremmin, kuin nivelet suussa. Viimassa on ainesta kouluratsunakin, nuorena poikana Ypäjällä saadut remonttiratsun opit ovat tarkkana mielessä, ja Viiman kanssa Anu treenaileekin usein väistöjä ja taivutuksia. Tukkajumala liikkuu mielellään ja halukkaasti ja rakastaa herkkupaloja ja rapsutusta.
Kurulassa on neljä suomenlammasta.
Kielo (s.2012) on kainuunharmas, juhannuspäivänä syntynyt lauman kuopus
Kaneli (s.2012), on Kielon puolisisko ja musta valkoisella piirrolla. Varsinainen sylivauva.
Uniikki (s.2012)on ruskea suomenlammas, pullokaritsa ja Kanelin lisäksi lauman kesyin.
Ulpukka (s.2012) on vaaleanruskea suomenlammas. Lauman suurikokoisin ja matalaäänisin, mutta ujoin.
Pieni lauma on hyvin kesy ja yliseurallinen. Lampaat viettävät hevosten tavoin ympäri vuoden päivät ulkona, ja yöpyvät sisätiloissa vain talvikauden.
Sekarotuiset koirat Negro ja Korppu päivystävät pihalla ja haukkuvat antaumuksella kaikki tulijat.
Negro (s. n.1998-1999)on tullut Espanjankoirat Ry:n kautta Malagasta Suomeen vuonna 2006. Sekarotuinen karvanalle ehti asua kadulla 4-5 vuotta, ja ennen sitä se on oletettavasti ollut perheessä, joka hylkäsi koiran muutettuaan pois. Negro pelkää muuttoja, remonttia, tyhjiä rakennuksia ja pauketta. Maailman kultaisin ukkeli tottelee jokaista käskyä, mutta ei pidä tönimisestä, vaan ärähtää heti. (katuaikoina sitä on todennäköisesti potkittu). Negro on selvästi vanha sielu, ja sillä on tapana kadota vaelluksilleen silloin tällöin. Negro ilmestyy kuitenkin aina kotiovelle seikkailtuaan kyllikseen metsässä hajujen perässä. Negro on nähty sekä Ratula-ohjelmssa, että Kotossa.
Korppu (s. 2008) on sekarotuinen rakkikoira, maailman kiltein, mutta kova räksyttämään ja pitämään vahtia. Korppu on aina siellä, missä tapahtuu. Korppu suhtautuu aluksi varauksella uusiin ihmisiin, mutta tutustuttuaan (n. 5 minuutin kuluttua) vaatii jatkuvaa rapsutusta ja huomiota. Korppu seuraa Anua kuin hai laivaa lähes kaikkialle ja on aina hyvin pettynyt, jos ei pääse mukaan. Kissat ovat Korpun parhaita kavereita. Korppu on varsinainen linssilude ja esiintynyt lehtijutuissa, Ratula-ohjelmassa ja Kotossa.
Anun talossa asuu neljä kissaa:
Ruusu, (s. 2006) pikimusta leikattu narttu tarttui Anun matkaan pakkasiltana koiraa ulkoiluttaessa. Ruusu oli alle vuotias, pieni ja laiha kulkuri, joka jäi kuistille moneksi päiväksi. Ruusu toimitettiin lopulta Viikin löytöeläintaloon. Ruusun omistaja ei halunnut pitää karkailevaa kissaa, joten Ruusu muutti Anun luo. Kissa valitsi omistajansa.
Ruusu on erittäin pätevä hiirikissa ja arvonsa tunteva neiti. Selkeästi koko lauman johtaja. Kesäisin tekee mielellään pitkiäkin retkiä, mutta palaa aina kotiin. Ruusu on muuttanut Anun kanssa useamman kerran, mutta ei vaikuta olevan moksiskaan paikanvaihdoksista, vaan asettuu aina tyynesti taloksi.

Fedja-Setä (s. 2009) oranssi-valkoinen maatiaiskissa, leikattu poika,tuli perheeseen kesällä 2009, kesken Ratula-ohjelman kuvausten vahinkopentueesta Anjalasta. Fedja on utelias ja nokkela, mutta tuppaa joutumaan hankaluuksiin. Kissa on pelastettu seinän sisältä tuuletuskanavasta, kaksi kertaa puusta (myös palokunnan toimesta) ja pihasaunasta lukkojen takaa. Fedja puhuu paljon, suhtautuu epäilevästi lapsiin ja osaa avata ovet roikkumalla kahvassa. Pentuna Fedja nukkui Anun tyynyllä, ja palaa vieläkin välillä kehräämään kovaäänisesti korvanjuureen. Herkkäsieluista poikarukkaa kutsutaan myös runopojaksi.
Rulla (s. 2010), raudanharmaa-raidallinen, norjalaisen metsäkissan ja maatiaisen sekoitus, leikattu poika oli pentuna varsinainen villipeto. Rentouduttuaan Rulla paljastui hyvinkin koiramaiseksi, seuralliseksi ja rakkaudenkipeäksi kisuksi, joka on erityisen kiintynyt Korppu-koiraan. Rulla on aina siellä, missä ihmisetkin, yleensä oikoisenaan keskellä lattiaa tai pöytää. Rullan kovaääninen kehräys kuuluu varmasti. Rulla sekä ihmisten, että koirien kainalossa.
Ansa (s. 2012) Lauman kuopus on superseurallinen, aina paikalla, kaikkien kaveri rakkautta täynnä. Ansan löytää aina sieltä, missä on syli tarjolla, ja jos se ole syliä, on aina koira tai toinen kissa, jonka kainaloon käpertyä.
Belgianjättisisarukset Kevin Pupunen ja Nöpö Töpölä ovat syntyneet huhtikuussa 2012, ja ovat nimensä veroisesti jättejä. Belgianjättiurokset saattavat kasvaa jopa 10kg painaviksi ja naaraat noin 7kg painaviksi. Kesän puput viettävät omassa ulkotalossaan pihalla ja talveksi he muuttavat talliin.
Kevin Pupunen on raudanharmaa
Nöpö Töpölä on luonnonharmaa




Aivan ihana suuri maalaistalo teidän perheellä.Ja kiva että on noita eläimiäkin.Meilläkin niitä muutama on.Mukavaa viikkoa.